Videoihin koukuttuneet kalat kasvavat aivoiltaan hitaammin

Ruotsalaistutkijat näyttivät kasvaville kaloille videoita selvittääkseen, mitä niille tapahtuu. Kävi ilmi, että niiden aivot kehittyivät hitaammin.

Miljoonakaloilla tehty koe osoittaa, ettei videoyhteys korvaa todellista kohtaamista.

Yhdeksänkymmentä nuorta miljoonakalaa sijoitettiin kukin omaan 20 × 13 × 12 senttimetrin kokoiseen akvaarioonsa. Kaksi kalaa hyppäsi ulos altaistaan, mutta loput 88 jaettiin kolmeen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä vietti päivänsä akvaarioissa, joiden vieressä uiskenteli muita nuoria miljoonakaloja. Toiselle ryhmälle näytettiin sen sijaan GoPro-kameralla kuvattuja videoita parvissa uivista kaloista. Videot toistettiin Samsung Galaxy A7 Lite -näytöiltä, joiden avulla kalat näyttivät ruudulla suunnilleen luonnollisen kokoisilta ja oloisilta. Kolmas ryhmä ei saanut minkäänlaista kontaktia lajitovereihinsa.

Tukholman yliopiston johtamassa kokeessa tutkittiin, miten vuorovaikutteiset sosiaaliset ärsykkeet vaikuttavat kalojen kehitykseen verrattuna sellaisiin ärsykkeisiin, joihin ei voi vastata. Toisin sanoen: onko elävien kalojen näkeminen eri asia kuin niiden katseleminen ruudulta?

”Tämä kysymys on yhä ajankohtaisempi, kun huolta herättävät näyttöjen ääressä vietetyn ajan vaikutukset ihmisen kehitykseen”, tutkijat toteavat Royal Societyn julkaisemassa artikkelissaan. ”Näyttöjä hyödyntäviä tutkimuksia, joissa selvitetään sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutusta aivoihin, on tehty vain vähän.”

Kaloille näytettiin videoita 225 minuuttia päivässä 20 päivän ajan. Tämän jälkeen niiden kognitiivisia kykyjä testattiin ja niiden pituus sekä aivojen koko mitattiin.

Kognitiivisissa testeissä ei havaittu eroja ryhmien välillä. Sen sijaan aivojen koossa oli huomattavia eroja. Elävien lajitovereidensa kanssa tekemisissä olleiden kalojen aivot olivat 4,4 prosenttia suuremmat kuin kaloilla, joilla ei ollut lainkaan sosiaalista kontaktia. Videoita katselleisiin kaloihin verrattuna ero oli vielä suurempi: niiden aivot olivat 5,8 prosenttia suuremmat.

Tutkijoiden mukaan tulokset tarjoavat kokeellista näyttöä siitä, että sosiaalinen vuorovaikutus kehityksen aikana vaikuttaa todella aivojen rakenteeseen.

Maanviljely murtomaaperässä. Mitä viljellään suolapitoisessa maaperässä?

Kaksikymmentä vuotta sitten alankomaalainen maanviljelijä Hubrecht Janse tajusi, että hänen kolmannen polven perheyrityksensä oli kääntymässä päälaelleen. Vuonna 2004 maan hallitus asensi sulkuportin patoon, joka erotti kimaltelevan sinisen Veere-järven Pohjanmerestä. Avoin portti päästäisi merivettä virtaamaan sisään ja vähentäisi haitallisia leväkukintoja järven usein seisovissa vesissä. Yhteys mereen tekisi järvestä kuitenkin suolaisemman. ”Ja meille”, Janse sanoo, ”se oli ongelma.” ... Read more

Lähtölaskenta: menetämme lähimmät sukulaisemme

Ihmiskunnan jatkaessa kasvuaan elinympäristöjen tuhoutuminen ja ihmisperäiset taudit ovat hälyttävän lähellä antaa lopullisen kuoliniskun jo ennestään uhanalaisille ihmisapinoille. Tutkijat etsivät epätoivoisesti keinoja parantaa lähimpien sukulaistemme selviytymismahdollisuuksia maapallolla. ... Read more